Yolla joku oli joku perhanan travolta kaynyt jorailemassa sadetanssit, silla aamulla keli oli vahintaan tukossa. Vetta tuli mutta sade oli aamulla onneksi enaa kevytta. Laitettiin kuitenkin kummipuvut paalle. Niinhan siina kavi sitten, etta kun liikkeella oltiin ei vetta tullut kun nimeksi. No...ei vara venetta kaada. Santa Fe:ssa reissuporukkaan liittynyt Teija otti ensimmaiset tyypit Harrikan takapenkkiin ja Petella taisi olla vahan jannaa ajella kaksi paalla isolla pyoralla.

Ajeltiin etelaan ja kotvan paasta pikkuteilla reservaatissa. Arkkitehtuuri on varsin mukavan oloista ja nailla seuduin kylat on viela ihan oo ja koo. Alamedassa pysahdyttiin sitte bensalle ja heti peraan vahan shoppailemaan. Hoodee romut alkaa tehda kauppansa vaikkei porukoilla niita kotosalla olekaan :)

Stopin jalkeen aurinko paistoi taydelta teralta. Viela ei ollut kuuma mutta naytti hyvalta. Kurvailtiin edelleen etelaan. Ylitettiin Rio Grande pariin otteeseen. Lahella Isletan kylaa otettiin paussi Rio Granden yli menevalla sillalla. Vesi oli ruskeaa ja sita oli riittavasti :) John Waynea ei nakynyt mutta meidan onneksemme myos pahamaineiset inkkarit pysyivat poissa maisemista. Ettepain veli hopea...ja nokka kohti lantta. NM6:lla paastiin ensi makuun eramaasta, silla maisemat on aika karut. Mesitan reservaattikylassa routelaiset saavat ensituntumaa siihen, miten ankeissa oloissa natiivi vaesto USA:ssa elaa. Huomenna homma saa viela uuden ulottuvuuden kun ajetaan Navaho ja Hopi intiaanien reservaattien lapi. Mesita on Laguna heimon kyla.

Grantsissa pysahdyttiin lounaalle Grants' Cafessa. Keli naytti ihan hyvalta...mutta pekkapouta iski takaisin. Mesitasta lahtiessa oltiin ajeltu pienessa sateessa pari minuuttia...nyt onnistuin kikkailemaan komean ukkoskuuron etelapuolitse muutaman pisaran kera. Vaikka muutama minsa vetta saatiinkin, aika hyvin onnistuin pelkkaa ajovauhtia ja lahtoaikaa saatelemalla valttamaan kuuropilvet. Taalla nuo kuurot nakee niin kaukaa, etta homma onnistuu.

Loppupaiva olikin sitten lampois taja mukavaa ajelua El Rancho hotellin pihalle. Hotelli on varsin erityinen paikka, Hollywoodin tahtien temmellyskentta -40 luvulta. Jokaisella huoneella on nimikkotahtensa...Erroll Flynn sattui mulle. Illallisella Juka sai laulujen lisaksi porkkanakakkua kynttilan kera. Lisaksi annoin sankarille Navahojen rauhanpiipun...peace VMax miehet, peace :) Onnistunut paiva :) ja kaikki on hyvilla fiiliksilla.

Nyt ollaan Jacob Lake:lla Grand Canyonin liepeilla. Eilisen paivan tapahtumat kirjoittelen tanaan ka on vapaata ja ihmetella vimmatun kokoista reikaa maassa :)

Comments

[Olli]

Tervehdys koko porukalle!
Ja varsinkin MC Owermilliläisille jotka ovat näemmä nykyään myös Routelaisia...Varmaan Mara pidät, muiden Routelaisten kanssa, tallilla Route-bileet, meillekkin jotka emme reissulle mukaan päässeet. t, juuri Ivalosta palannut Olli

[Teija]

Iltaa!
Martsulla on ikävä Rimpsua ja Teijaa (ja pummisetää myös - tää on mun lisäys - mutta jotta Petelle ei tulis paha mieli). Siispä ajattelin laittaa sinne tällaiset terveiset. Hienolta näyttää reissunne. Hienoa myös seurata täältä "aina niin sateisesta Vantaalta" käsin, liekö tuo hiljaa virtaa Rio Grande myös tai sitten ei. Onneksi ette sentään John Wayneä nähneet, se olisi ollut jo vähän liian paksua =)
Mukavaa reissunjatkoa kaikille, t. T&JP&M