Teksasin aamu aukeni viileana mutta heti jo aamiaisen jalkeen auringon noustessa lampo alkoi nousta. Baanalle polkaistiin 0730. Ensimmaisena etappina oli heti Amarillon lansipuolella Cadillac ranch ja Stanley Marchin saviseen maahan kaivamat 10 kpl siivekkaita Caddeja. Autoihin maalailtiin omat nimet ja paasipa Esa liimaamaan "sposoritarrankin" caddyyn.

Matkan jatkuessa kohti lantta tultiinkin kohta Adrianiin aivan Teksasin lansirajalla. Adrian on R66:n puolimatkan krouvi, joten kahvit oli paikallaan. Fiilikset korkealla ajettiin taas eteenpain. Uuden Meksikon puolella huomaa nopeasti, miten maisemat vaihtuu jollain lailla osavaltiosta toiseen siirtyessa. R66 on nailla seutuvin hyvin hakusessa. Muutamaan otteesee kavaistiin kurkistamassa, milta nayttaa umpikuja ja soratie. Muutama ketunlenkki eramaahan antoi vahan perpektiivia siihen, millaista matkanteko on esim -20 luvulla ollut. Rankkaa hommaa.

Santa Rosassa syotiin lounasta R66 Cafessa. Safka ei ole haappoista mutta paikka on varsin sixties. Pian lounaan jalkeen kaansin letkan kohti pohjoista. NM86 vei porukan Romerovilleen. Lounaalta lahtiessa saa-etanan ominaisuudessa kurkistelin taivaalle ja vaikka aurinko helotti taydelta terata uskaltauduin ennustamaan sadetta klo 1530:ksi. Heh, ensimmaiset pisarat tulivat ruutuun 1528. Vapisen Pettttttri Takala, maa hommaan 6.5 lukulasit ja vian sun hommas ;)

Tankattiin yli 7000 jalan korkeudessa. Tankin jalkeen tuli viela ropsaus vetta ja taivaan ollessa pilvessa pitis Pecosissa laittaa vahan lisaa kuteita. Onnistuin kiertelemaan kuitenkin pahimman ukkospuuskan, vaikka salamoiden loimos nakyikin avarsin lahella. Santa Fe:hen saavuttiin viidelta ilman kommeluksia. Torstaina olikin vapaapaiva jonka kukin vietti haluamallaan tavalla. Nyt ollaan lahtokuopissa kohti uusia seikkailuita. Paivan paalle pitaisi olla Gallupissa, viela New Mexicon puolella.

Kuvissa: Ryhmakuva Caddyjen kera, soraa R66:lla seka Suoraa baanaa Uudesta Meksikosta.