Aamulla porukka oli karppana valmiina lahtoon seiskalta. Ennen lahtoa otettiin ryhmapotretti Munger Mossin edessa. Sain kuvaan mukaan Ramonan ja Bobin, jotka ovat pitaneet Munger Mossia 37 vuotta. Route66 on heille sydamen asia...motellin kyltti "The Mother Road Lives Forever Here" kuvastaa asiaa hyvin. Mungerissa kaynti on aina erityinen juttu itselleni. Jotenkin tuolla Mungerissa Route66 tosiaan potkii ja elaa itselleni tiukasti. Toki ihmiset kokevat asiat henkilokohtaisella tavallaan, mutta minulle Ramonan ja Bobin tapaaminen on aina tarkeaa.
Kasteisen aamun halki ajettiin sitten kohti Marshfieldia ja Freda's Downtown Cafeta, jossa aamupala odotti syojaansa. Heitin leikillani haasteen lansirannikon karpaaseille syoda koko maalaisaamupala lisukkeineen. En ollut uskoa silmiani kun suurin osa lautasista oli tyhjana kun lahdettiin...tarjoankohan ma liian vahan ruokaa :) No pihalla ilmeet oli kuitenkin sen nakoiset etta ehka en kuitenkaan.
Aamupaivaan mahtuu kolmantena paivana kaikenlaista. Halltownissa nautittiin taas R66 vieraanvaraisuudesta. Garyn Sinclair- asema oli auki. Route66 Root Beer teki kauppansa, otettiin kuvia ja jutusteltiin ukon kanssa. Ja jalleen kerran sain Garylta R66 kuvakirjan routelaisten kesken arvottavaksi matkan paatteksi. Potkia itseani perusksille tunnin visiitin jalkeen, silla en ollut muistanut tuoda asemalle Suomesta tuliaisia :( No...vajaa 5 paivaa kotosalla ja asioita hoidettavana ja kasiteltavana enemman kuin tarpeeksi...mutta olisi pitany muistaa. Ensi kerralla korkojen kanssa...
Kansas vilahti ohi nopeasti annettuaan oman 17 kilometrin siivun routelaisten kayttoon. Sitten alkoi Oklahoma ja saavuttiin maisemien puolesta taas uudelle sivulle, jonne route66 alkoi siveltimen vedoin maalata matkalaisille tuoretta kuvaa tasta maasta. Olenkin monesti sanonut, etta route66 tarjoaa poikkeuksellisen tavan tutustua Amerikkaan ja amerikkalaisuuteen. Se tarjoaa nakokulmia, joita mistaan muualta on vaikea saada. Ne jotka ovat kayneet, tietavat :)
Sanainen arkku on nyt vahan tyhjillaan. Porukka viihtyy ja mina viihdyn porukan kanssa. Hauskaa on ja kelikin suosii. Aurinkorasvaa kuluu ja useampi naamari punottaa siihen malliin, etta alkuperaisvaesto ei ole taalla kohta enaa ainoa ryhma joka kantaa nimea punanahka :) Puhukoon kuvat tanaan enemman ja mina vahempi. Huomenna sitten lissaa.
Ai niin, katselin sivuston tilastoja viimeisen kuukauden osalta. Olin pudota tuolilta silla edellisen matkan aikana parhaimpana paivana kavijoita oli 1078 ja keskimaarin lahes 700 per paiva. Ja taman reissun alkupaivat ovat kasanneet lukijoita saman verran. Maanantaina teita lukijoita oli ollut 730. Huikea maara, suuret kiitokset kaikille teille. Toivottavasti onnistun edes jollain lailla valittamaan matkalaisten tunnelmia ja kokemuksia tien paalta sinne Suomeen.
Kuvissa: Mulla oli salamatkustaja. Routelaiset, Ramona ja Bob Mungerin edessa. Sinclairin asemalla root beerilla ja potretissa. Jari fiilistelee routea. Suomalainen motoristi-pysakointi-asetelma-naytos-spektaakkeli-tapahtuma Chelseassa Oklahomassa :)
hei
nyt on asetuksissa vikaa ! !!! !
pekka jää joka kuvasta pois tulostettaessa(siis ruudussa oikea puoli)
tietokonenäytöllä hän ja koko kuva on hyvin esillä
olisi kiva saada pekka mukaan myös paperille tulostettuna
onnistuuko sellainen ?
Kirjoittanut: marjaleena | tiistai, syyskuu 30, 2008 klo 15:25
Voi vempula et kyl alkoki tehrä miäli sin routel het uuremman kerra!
Iha vast viikko sit tultti itte kottihi siält jo nyy jo tarttis päästä uuremma kerra!
Teil on kuulkka turkkulaisse nii makkia reissu eressän ettetetette tiäräkkä! :-))
t: Varaharhaanjohtaja kahden viikon takaa
Kirjoittanut: Pete | tiistai, syyskuu 30, 2008 klo 20:50
Hej Jussi det är klart att vi följer med dina resor.Jag får uppleva om och om igen vår egen resa i våras. Nu kan jag följa med igen och komma ihåg alla underbara platser som besökte och allt vi upplevde på vår resa.Hälsningar Mayvor Passell
Kirjoittanut: Mayvor Passell | keskiviikko, lokakuu 01, 2008 klo 09:11