...dirty deeds tai jotain. Omalla kohdallani Route66 #9 on taputeltu ja valmis. Istuskelen LAX:lla Route66 Roadhousen tiskilla edessa huurteinen Bass ja vasyttaa. Viimeinen ajopaiva oli hemmetin kuuma ja sama kuumuus jatkui viela perjantaina kun ajeltiin fillareita vuokraamolle. Vaan enpa valita, voisin istuskella jossain konttorilla paivat pitkat tuijottelemassa pimeyden alttaria ja naputtelemassa jotain tarkeita raportteja tai kivoja poverpointteja. Tai jos oikein lykastaisi, saisin olla kuluttamassa pakaralihaksia jossain palaverissa. Eli mielummin taalla...ainakin nyt. Mita sitten jatkossa, enpa tuota tiija, aika nayttaa.
Hommahan on niin, ettei naita reissuja ikuisesti jaksa ja voi tehda. Olen alunperinkin paattanyt etta kun alkaa ajaminen tuntua tylsalta, lopetan naiden tuurien vetamisen. Viela ei ole moista fiilista tullut, kylla tamakin 5000 kilsaa maistui kokonaisuutena hyvalta. Totta kai on patkia kun tuli mieleen etta huh huh...ihmehan se olisi jos ei tulisi.
Tamankertainen porukka oli primaa motoristimateriaalia. Sirkka-Liisa ajeli kolmantena naisena (ainakin mun kasityksen mukaan) Routen ja hienosti ajelikin. Muut "seinajokelaiset" eli Tuula, Esa, Tarja, Heikki, Anne, Kimmo ja tietysti "syyllinen itse" eli pohojammaan porukan koordinaattori Pertti olivatkin sitten kokeneempaa kaartia. "Utajarvelaiset" eli Arja, Esa, Esko, Tapsa ja koordinaattorina haarinyt Timo olivat myos kokeneita motoristeja. Ja hienosti sujui ajamisen lisaksi tuo eri maakuntien ja "mp-lahkojen" yhteistyo. Ja kun hommasta viela selvittiin puhtain paperein eli vuokraamoon ei jaanyt ylimaaraisia taaloja pyorien korjaukseen homma on paketissa todella kiitettavin arvosanoin.
Suurkiitos teille matkalaisille. Mina en olen kun pelkka paimen, te sen reissun teette sellaiseksi kun se on vaikka itse vaitattekin toista. Tien paalle lahden teidan kanssanne koska tahansa uudelleen. Upea porukka ja hyva reissu....tai pitaisko sanoa kainuulaisittain "tia vaikka tulis viela hyvakin reissu". Kiitos ja kuulemiin, parin viikon paasta olen taas Chicagossa, silla kertaa pelkastaan pohjanmaalaisen porukan kera (moro sinne Ilmajoelle ja Kurikkaan). Over & out nyt. Ja terveisia kaikille.
Kuvissa: Esa "suklaakakku" Spets esittelee tyhjaa lautasta, jossa tovi sitten oli mailin korkuinen kakku. Uupunutta porukkaa kovan setin jalkeen. Santa Monica Bulevard ja orastava Tyynimeri. Route66 #9 ja Tyynimeri...ja sitten ohi on.
Suuri KIITOS Jussille erittäin hienosta Route 66 matkasta, joka ei unohdu iki kuuna päivänä !!
Oli erittäin hyvin järjestetty matka, vetäjä ja samoin koko mukana ollut sakki. Suuri kiitos tietysti kaikille muillekin mukana olleille matkakumppaneille.
MC Marionin porukan puolesta:
Meidän pienen Route 66 Klubin jäsen Timo
Kirjoittanut: Timo Huotari | perjantai, syyskuu 18, 2009 klo 21:34
Iso kiitos Jussille matkasta halki amerikkalaisen maiseman. Oli ilo ajella hyvin johdetulla reissulla. Taisipa sittenkin tulla hyvä reissu!!!Kiitos myös Vantaan ja Utajärven porukoille Munakkaa ja Seinäjokea unohtamatta.Toivottavasti huomenna alkava ilmajokelaisten isompi porukka selviytyy matkasta yhtä onnekkaasti. Viekäähän "Olaa" Munger Moss mummalle ja pankaa aamulla vaikka tanssiksi.
Terveisin Esa ja Tuula
Kirjoittanut: Esa Antila | torstai, syyskuu 24, 2009 klo 19:59